minä olen horjunut epäilen enemmän kuin ennen

Nämä kuvat eivät ole uudelta vuodelta vaan siltä keskiviikkoiselta illalta, kun humallutin itseäni pahalla viinillä ja kirjoitin listan siitä, mitä aion tehdä tulevana vuonna - epärealistisia haavekuvia ehkä, vaikka olisihan se hienoa hukkua musiikkiin loistavien bändien keikoilla ja matkustaa Lontooseen. Juoksin sekavana kerroksesta toiseen ja seitsemännen kerroksen parvekkeelta kaikki näytti kauniilta, jalkojen alla pelkkää tyhjää ja paperisiivet eivät olisi riittäneet pelastamaan mua siltä pudotukselta. Aamuyöllä vihaisia sanoja ja katsoin ikkunasta, kuinka lumihiutaleet putosivat hiljalleen kylmälle asfaltille - sitähän munkin joskus luultiin halunneen, pudota asfaltille jostain korkeuksista.

Mä en ole sellainen, mietin viime vuoden viimeisenä päivänä istuessani kavereiden keskellä nauramassa elämälle - kaikki oli hetken aikaa mielettömän hyvin, mutta muutaman puhelun jälkeen kaikki kaatuikin päälle ja nojasin kylmään seinään miettien kaiken järjettömyyttä. Asioiden ymmärtämistä, totuuksia tietyistä ihmisistä, syvällisiä keskusteluita parvekkeella ja niitä pieniä valheita, koska niitähän te olette aina halunneet. Vuoden vaihtuessa seisoin sillalla kylmyyden keskellä ja join shampanjaa, halaten toivotin ihmisille tajuttoman hyvää uutta vuotta ja en osannut elää itseni kanssa - aamuyön sekavat tunnit, heikkouksien tunnustamista ja kotimatkalla olisin halunnut kuulla sulta ne sanat, että kohta kaikki on taas hyvin.

Eikä mikään ole koskaan hyvin ihan täysin ja mä hautaudan peiton alle piiloon muuta maailmaa, en ota kiinni ohitse virtaavista hetkistä ja kirjoitan uuden listan siitä, mitä aion tehdä tänä vuonna - päästä irti vääristä tunteista, tee päätöksiä elämäsi suhteen, kuvaa edellistä vuotta enemmän, tee randomasioita, vietä enemmän aikaa kavereiden kanssa ja uskalla tehdä asioita. Elämä on sekaisin ja vaikka mun käsivarsissa on jälkiä siltä vuoden viimeiseltä päivältä, niin päätän jättää kaikki pahat asiat viime vuoteen - sinne ne kuuluvatkin, sillä mä haluan vihdoin olla oikeasti onnellinen.

Ja ehkä se sitten oli lupaus,
tänä vuonna mä lupaan olla onnellinen ja henkisesti vahva ihminen.