BLAH BLAH BLAH

Päivät toistaa taas toisiaan ja mä en saa yhtään mitään aikaiseksi - herään aamuisin kymmenen minuuttia ennen herätyskelloa, ärsyynnyn koulussa kaiken toimimattomuuteen ja kävelen kotiin lumisateessa. En osaa vastata kysymyksiin järkevästi, odotan koko ajan enemmän perjantaita ja hukun maailman parhaaseen musiikkiin ja niihin suloisiin elokuviin, joihin on helppo jäädä kiinni. Unohdun pimeille kaduille yhdeksän aikaan illalla ja mietin, ettei mulla ole inspiraatiota minkään suhteen - ei edes tämän blogin, koska mua ei innosta kertoa toisiaan muistuttavista päivistä enää tämän enempää.

e h k ä t ä m ä t a a s t ä s t ä