joululahjoja

Viime vuonna joululahjojen esitteleminen vähän jäi, mutta tänä vuonna korjaan tilanteen esittelemällä teille suurimman osan mun lahjoista. Ensimmäisenä ja ehkä tärkeimpänä uusi kännykä sen edellisen tilalle - ZTE Blade toimi hyvin siihen asti, kunnes pahoinpitelin sitä unissani ja se ei halunnut enää totella mua. Samsung Galaxy Ace onkin uusin rakkaus, enkä tosiaankaan ala kirjoittamaan mitään arvioita kyseisestä puhelimesta - mä tykkään ja se on varmaan tässä tärkeintä.

Keri Smithin Wreck This Journal ja Finish This Book olivat joululahjatoivelistalla ensimmäisenä ja ootan innolla sitä hetkee, kun mulla on oikeesti aikaa aloittaa tuhoamaan ensimmäistä kirjaa ja täyttämään toista. John Hedgecoen valokuvauskirjan ostin itselleni joululahjaksi eräänä sateisena iltana toivoen, että saan sillä palautettua mun inspiraation valokuvaamista kohtaan - no ei se ole kokonaan kadonnut, mutta ymmärrätte ehkä mitä tarkoitan.

Sormusteline korkokengän muodossa on lahja mun kummilta ja nyt ootan vaan rikasta miestä, joka ostaa mulle ihania sormuksia - ei oikeesti, tykkään tosta älyttömän paljon ja ehkä tuo pääseekin käyttöön ihan lähiaikoina. Suklaatakaan ei voi koskaan olla liikaa, joten oon ilonen myös kaikista niistä suklaata sisältäneistä lahjapaketeista.

Muumit on vähintäänkin maailman ihanin asia, vaikka en ookkaan enää lapsi - ikuisesti lapsi, ne kuitenkin aina sanoo ja mä väitän olevani aikuinen. Jokatapauksessa Muumipappa-muki ja Joulutarina-DVD saivat mut hymyilemään samalla tavalla, kuin lapsuuden äärettömän onnellisina jouluina.

Sain itseltäni joululahjaksi myös Lapko-hupparin, johon voin hukuttautua kylminä iltoina ja vihdoin myös Young Desiren täydentämään mun levyhyllyä - kyseinen levy on muuten mahtavuutta ja yltää melkein bändin uusimman levyn tasolle, en mä ihan turhaan rakastunut tähän levyyn muutama vuosi sitten. Janitan lahjapaketista paljastui salmiakkisuklaan lisäksi Melodican kangaskassi, johon tykästyin myös samantien - kiitos älyttömästi, jos en muistanu viime tiistaina kiittää!

Jenna kahdeksantoistavee uskalsi myös vihdoin marraskuussa lävistää korvansa, joten korvikset oli aika tervetulleita lahjoja - neulakammo on muuten mun kohdalla suhteellisen turha ja oon siis aina pelänny ihan turhaan. Hopeisten korvisten kanssa en oo tehny vielä lähempää tuttavuutta, mutta mustiin oon rakastunu aika palavasti.

Joululahjaperinteiksi muodostuneet yöpaidat löysivät tiensä lahjapaketteihin tänäkin jouluna ja musta on ihan hauskaa, että voin taas hengailla kotona söpöissä yöpaidoissa - musta on tylsää nukkua iso t-paita päällä. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä kerron vielä saaneeni lahjaksi kivan hajuveden ja Iittalan Taika-sarjan astioita, joita on näkyny turhankin monen bloggaajan joululahjatoivelistoissa - eikä mitenkään turhaan, sillä onhan nuo aika ihania.